Jigit – silikonikala, jolla saa melkein kaiken
| Aihe | Jigi |
|---|---|
| Rubriikki | Vieheet ja välineet |
| Kirjoittaja | Ilkka Rautavuori |
| Julkaistu | |
| Lähteitä | 2 |
Jigi on viehe, jonka kanssa aloittaisin, jos saisin vain yhden. Wikipedian määritelmän mukaan jigi on "silikonista valmistettu matoa, toukkaa tai kalaa muistuttava viehe", johon kiinnitetään paino, jonka ansiosta se uppoaa etuosa edellä, ja sitä pomputellaan pohjassa tai pohjan lähellä. Jigillä voidaan Wikipedian mukaan saada melkein jokaista Suomessa esiintyvää kalaa; tavallisimmat ovat ahven, kuha ja hauki.
Osat
Jigi koostuu kahdesta osasta: silikonisesta pyrstöosasta ja jigipäästä, jossa on paino ja koukku. Yleisimmät jigityypit ovat toukka-, mato- ja kalajigi. Jigikalastuksessa käytetään yleensä jäykähköjä vapoja ja punottua siimaa, koska pohjakosketus pitää tuntea ja nykäisyn pitää välittyä vieheeseen.
| Osa | Valinta |
|---|---|
| Pyrstö | toukka 5–8 cm ahvenelle, kala 7–12 cm kuhalle, iso kala tai mato 12–20 cm hauelle |
| Jigipää | paino syvyyden ja tuulen mukaan, koukun koko pyrstön mukaan |
| Siima | punottu 0,10–0,15 mm, tuntuma pohjaan |
| Peruke | fluorohiili kuhalle ja ahvenelle, teräs tai paksu fluorohiili hauelle |
| Vapa | jäykähkö, herkkä kärki |
Paino ratkaisee
Liian kevyt jigi ei löydä pohjaa, liian painava ui kuin kivi. Minun nyrkkisääntöni: paino grammoina on suunnilleen syvyys metreinä kerrottuna kahdella, tyynellä vähemmän, tuulessa ja virrassa enemmän. Kolme metriä ja tyyni: 5–7 g. Kahdeksan metriä ja tuuli: 15–20 g. Ahvenelle kevein mahdollinen, kuhalle hieman painavampi, jotta jigi pysyy pohjan tuntumassa.
Uitto
Wikipedia kuvaa perusuiton: jigin annetaan upota pohjaan, jolloin siima veltostuu; sitten tehdään vavalla nykäisy ja kelataan löysät pois, ja tätä jatketaan, kunnes siima on kelattu kokonaan. Toinen tapa on tehdä yhdestä viiteen nopeaa kammenpyöräytystä vavan osoittaessa siiman suuntaan. Olennaista on, että tärppi tulee useimmiten laskussa, kun jigi vajoaa: siimaa seurataan silmillä, ja jos se pysähtyy ennen pohjaa, tartutaan.
- Ahven: lyhyet nykäisyt, nopea rytmi, jigi irti pohjasta vain puoli metriä. Ks. ahven.
- Kuha: hitaat pitkät nostot ja pitkä lasku, pohjakosketus joka kerralla; hämärä. Ks. kuha.
- Hauki: iso jigi, tasainen kelaus tai pitkät heilautukset kasvillisuuden reunassa; peruke. Ks. hauki.
Jigi pilkkinä ja veneestä
kirjallisuuden mukaan jigiä voidaan käyttää myös pilkin tavoin ankkuroidusta tai hitaasti ajelehtivasta veneestä, jolloin tavoittaa kivien koloissa olevat kalat, ja jäältä pilkittäessä jigi on usein tasapainopilkin vaihtoehto. Lakipuoli kannattaa tietää: Wikipedia huomauttaa, että "liikkuvasta veneestä pilkkiminen ei kuitenkaan ole jokaisenoikeus, vaan se rinnastetaan vetouisteluun". Kalastuslain 4 §:n mukaan vetouistelu yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä on viehekalastusta, johon 18–69-vuotias tarvitsee kalastonhoitomaksun; ankkurissa tai jäällä pystysuunnassa jigaaminen on pilkkimistä ja vapaata. Ks. onginta ja pilkintä ilmaiseksi.
Kolme virhettä, jotka tein alussa
- Liian painava jigi: kala ei ehdi ottaa laskussa. Kevensin ja saaliit kaksinkertaistuivat.
- Monofiili: pohjakosketus ei tuntunut. Punottu siima korjasi sen.
- Jatkuva kelaus: jigi ei ole vaappu. Lasku ja tauko ovat uiton tärkein osa.
Muut viehetyypit ja niiden vertailu ovat artikkelissa uistimet.
Kysyit, vastaan
- Minkä painoinen jigi?
Suunnilleen syvyys metreinä kertaa kaksi grammoina; tuulessa ja virrassa enemmän, ahvenelle kevyempi.
- Miten jigiä uitetaan?
Lasku pohjaan, nykäisy vavalla, löysät kelataan, uusi lasku. Tärppi tulee useimmiten laskussa.
- Mikä siima jigille?
Punottu siima tuntuman takia ja fluorohiiliperuke; hauelle teräs tai paksu fluorohiili.
- Onko jigaaminen veneestä pilkkimistä?
Ankkuroidusta veneestä pystysuunnassa kyllä. Liikkuvasta veneestä se rinnastetaan vetouisteluun ja vaatii kalastonhoitomaksun 18–69-vuotiaalta.
- Mitä kaloja jigillä saa?
Melkein kaikkia Suomen kaloja; tavallisimmat ovat ahven, kuha ja hauki.
Lähteet ja lisälukemista
- Wikipedia: Jigi (fi.wikipedia.org, luettu 12.10.2026)
- Kalastuslaki 379/2015, 4 § ja 7 § (finlex.fi)